Sivarijakson päätyttyä minulla ei ole tiedossa opiskelupaikkaa eikä töitäkään, joten ajattelin että nyt olisi täydellinen mahdollisuus lähteä uudestaan vapaaehtoiseksi, kun on siihen varaakin. Lisäksi, Japanissa tuli vietettyä vain puoli vuotta, mikä oli aivan liian vähän, mutta nyt kun saan vielä puoli vuotta kokemusta Vietnamista, niin eiköhän vuosi vapaaehtoistyötä yhteensä ole sopiva määrä =)
Aluksi Nepal oli ehdoton suosikkimaani uudelle vapaaehtoistyökokemukselle. Sen kuvankaunis luonto, Himalaja itsessään sekä hektinen kaupunkielämä vain vetivät minua puoleensa, jokin siinä Nepalissa vain on niin erikoista. Lisäksi halusin vapaaehtoiseksi köyhempään maahan kuin Japani, sillä Japani oli niin suomenkaltainen. Nepal siis pysyi pitkään maana, johon olin menossa, kunnes kuvioihin tuli Vietnam. Se teki minuun heti vaikutuksen. Sen trooppinen ilmasto, ihanat ihmiset, maan kiinnostava historia, ruoka, luonto, eläimet ja... niin se trooppinen ilmasto, että pääsee tulevana talvena pakoon tätä Suomen kylmää, pimeää, kosteaa ja masentavaa talvea.
Viime kesänä tehty matka Thaimaahan oli yksi elämäni parhaista matkoista, ja Vietnam on melkein siinä ihan Thaimaan naapurissa, joten ennakkovaikutelma maasta on hyvä, pelkästään Thaimaan kokemusten perusteella.
Tässä hiljattain projektinikin varmistui. eli matkustan Vietnamin eteläkärkeen, maan suurimpaan kaupunkiin, Ho Chi Minh Cityyn, jota paikalliset kutsuvat edelleen Saigoniksi. HCMC:ssä asuu reilu 8 miljoonaa ihmistä. Siellä tulen työskentelemään ala-asteella opettaen englantia. Olen siis vastuussa lasten oppimisesta ja edistymisestä, joten minun harteilleni jää heidän englannin kielen kehittyminen. Ei ihan mikään pikkujuttu siis. Apunani on vain paikallinen opettaja, joka toimii tulkkina lapsille. Projektini nimi on Class of Love, eli rakkautta riittää jaettavaksi. Tulen asumaan Vietnamin vapaaehtoistyöasuntolassa, yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa ympäri maailmaa. Moni saapuu Vietnamiin lyhytaikaiseen vapaaehtoistyöhön, vain muutamiksi viikoiksi, mutta myös puolen vuoden ja vuodenkinj vapaaehtoisia asuntolasta löytyy. Ehkä myös tämä vaikutti valintaani Vietnamiin Nepalin sijasta. Nepalissa asuisin perheessä, minkä koin jo Japanissa. Asuntolassa on helpompi tutustua omanikäisiin nuoriin, jotka ovat samassa tilanteessa kanssani. Työpaikkani tulee sijaitsemaan vartin kävelymatkan päässä asuntolasta, molemmat siis sijaitsevat Ho Chi Minhin District 7:ssä. HCMC siis jakautii vissiin 15 eri districtiin.
HCMC:n Notre Damen katedraali
