Jätin Suomen taakseni sunnuntaina 23.8. puolen päivän aikoihin ja edessä oli pitkä matkustuspäivä Vietnamiin. Hyvästit oli vaikea jättää kaikille, varsinkin kissalleni... Mutta onneksi meillä asuu täällä vapaaehtoistalossa kissa, mikä tuo helpotusta ikävään =)
Lento Moskovaan sujui nopeasti puolessatoista tunnissa, mutta koneen vaihdon odottaminen Moskovan lentokentällä oli silkkaa tuskaa, varsinkin kun lentoni Vietnamiin oli myöhässä. Lento Moskovaasta Vietnamiin oli pitkä, varsinkin kun koneen näytöt eivät toimineet, eli en voinut katsoa leffoja koneessa suunnitellusti, enkä myöskään saanut unta lennon aikana.
Maanantaiaamuna kuitenkin laskeuduttiin Ho Chi Minh Cityyn, ja ensivaikutelma kaupungista oli mahtava. Se on kaoottinen, suurenmoinen, meluisa, vilkas... Yhteen sanaan kiteytettynä: täydellinen. Rakastan tätä kaikkea niin paljon! Ja täällä on niin halpaa elää =)
Heti lentokentällä tapasin erään toisen vapaaehtoisen, Jamesonin Yhdysvalloista. Myöhemmin tapasin myös loput pitkäaikaisvapaaehtoiset; Mian Ruotsista, Mathiaksen Tanskasta, Michellen Kanadasta sekä Ricardan ja Carinan Itävallasta. Meitä on siis seitsemän täällä vapaaehtoistalossa ja loput ovat lyhytaikaisvapaaehtoisia, joita saavuttuani tänne oli liki 50, suurin osa Japanista.
Talomme on korkea ja katolta on mahtavat näkymät kaupungille!
Kotini Vietnamissa
Aluksi oli vaikea tottua kosteuteen ja kuumuuteen joten ensimmäinen päivä menikin hikoillessa ja vettä juodessa, mutta nyt olen jo tottunut paikalliseen ilmastoon.
Lisäksi huoneemme ovat täpöten täynnä, 10 henkeä per huone, joten omaa rauhaa ei täältä löydä. Vieläkin tuntuu oudolta jakaa huonen niin monen kanssa, mutta kyllä tähän tottuu, varsinkin kun ihmiset alkavat jo lähteä pois täältä, kun kesä loppui. Lopulta tänne siis jäädään vaan me pitkäaikaiset vapaaehtoiset.
VPV:n eli Volunteers for peace Vietnamin (ICYE Vietnam) työntekijät ovat erittäin ystävällisiä ja auttavaisia, heidän ansiostaan oloni täällä on paljon mukavampi.
Nyt ensimmäiset 10 päivää ovat takana ja niiden aikana opittiin kieltä, kierreltiin kaupunkia ja tutustuttiin Mekongin deltaan, joka oli kerrassaan mahtava kokemus! Luonto on kerrassaan henkeäsalpaavaa täällä.
Eilen tutustuin yhteen projekteistani, minulla on niitä siis kaksi. Molemmissa opetan englantia. Tosin toisesta projektista en ole saanut vielä paljoakaan tietoa, koska koulu alkaa vasta ensi viikolla, jolloin saan työtuntilisan jne. Töitä minulla on kuitenkin paljon vähemmän Japaniin verrattuna. Työskentelen silti maanatiatsa perjantaihin, mutta minulla on vain tunti tai kaksi töitä joka päivä. Tosin työmatkat vievät ehkä enemmän aikaa kuin itse työnteko. Yhteen suuntaan meneekin helposti puolitoista tuntia, vaikka työpaikka sijaitseekin vain 7km talostamme, on kaupungissa kuitenkin sen verran ruuhkaa ja liikennettä, että bussimatkat venyvät pitkiksi. Työnteon ja työmatkojen lisäksi työntekoon kuuluu myös tuntien suunnittelu, joten kaiken kaikkiaan kun laskee kaikki nämä yhteen, niin viikossa kertyy noin 30 työtuntia.
Huomenna on viimeinen orientaatiopäivä ja perjantaina alkaa työnteko ihan tosissaan.
Lauantaina menen tutustumaan toiseen projektiini. Sain kutsun koulun juhlallisiin avajaisiin ja odotan innolla siihen tutustumista. Nyt ei muuta kuin suunnittelemaan tunteja =)
Ja loppuun vielä kuvia HCMC:n keskustasta:
Tässä postauksessa tuli kerrassaan paljon asiaa, joten lopetan tältä erää tähän.
Kuulemisiin!
